18 vuotta amerikanautoharrastusta Tampereella

Teksti ja kuvat: Heikki Heino

Seitkytluvun loppupuolella elettiin sellaisia aikoja että kaupungissa oli paljon jenkkiautoja ja niistä kiinnostuneita.Kolme samassa työpaikassa työskentelevää kaverusta ns. Kolmen kopla: Simo Lehtonen, Veli-Pertti Mäkelä ja Kari Salomaa olivat jo harrastaneet jenkkiautoja, päättivät pistää sanan kiertämään että Tampereelle perustetaan hot rod-kerho.

Asiasta kiinnostuneita kokoontui useita kymmeniä jäähallin parkkipaikalle ja siellä päätettiin pitää perustava kokous 9.9.1979. Kokoukseen saapui noin 40 henkeä. FHRA Tampereen seutu ry. oli syntynyt. Yhdistyksen ensinmäinen puheenjohtaja oli Simo Lehtonen, varapuheenjohtajaksi valittiin V-P Mäkelä ja sihteeriksi Kari Salomaa, joka vuoden toiminnan jälkeen siirtyi puheenjohtajan tehtäviin ja on siitä asti luotsannut yhdistystä eteenpäin.

Toiminta lähti vireästi liikkeelle ja lähes alusta asti yhdistyksellä on ollut erillinen toimisto tehtävien helpottamiseksi. Heti alusta asti oli selvää että kerho ryhtyy järjestämään Hot Rod-näyttelyitä, ja jo alkukesästä -80 eka näyttely näki päivänvalon Tampereen harjoitusjäähallissa. Jo alkuvuosina luotiin hyvät suhteet Ruotsalaisiin autoharrastajiin ja sitä kautta naapurimaan autot ovat olleet jokavuotisia vieraita näyttelyssämme. Samana vuonna kokoonnuttiin ensikertaa Maisansalon leirintäalueelle. Nämä kaksi tapahtumaa ovat säilyneet joka vuotisina vain paikat ovat vaihtuneet, Hot Rod & Rock Show Pirkkahalliin ja Tampere Summer Meet Viljakkalan Haveriin.

Miesvoimat jylläävät – katkeaako köysi vai kuinka. Kokoontumisajot Haverissa

1985 oli ensimmäinen suurmenestys näyttely, kävijöitä oli yli 20.000 josta suuri kiitos kuuluu Dingolle joka silloin oli suuressa huudossa, autopuolen vetonaulana tuona vuonna oli Pink Lady KuplaVolkkari Ruotsista, joka nykyisin kiertää näyttelyitä USA:ssa. Vuosi -86 oli eräs virstanpylväs kerhon toiminnalle, sillä silloin siirryttiin jäähallista suureen ja komeaan Pirkkahalliin.

Sitten vuonna -88 päätettiin kokeilla swapin eli romutorin järjestämistä koska sellaista ei tässä mittakaavassa vielä Suomessa ollut ja harrastajien määrä oli koko ajan nousussa arveltiin tällaiselle tapahtumalle olevan kysyntää. Paikaksi järjestyi Teivon Ravirata, ja nyt lähes kymmenen vuotta myöhemmin voidaankin todeta Teivon Swapin muodostuneen erittäin suosituksi alan harrastajien tapaamispaikaksi, ja näin ollen siitä on syntynyt jo lähes käsite, Teivon swap yleensä aloittaa kauden keväällä ja päättää sen syksyllä.

Kaikkia autonrakentelijoita kiusaavaan vaivaan eli tallitilojen puutteeseen ryhdyttiin tosissaan etsimään lääkettä tuossa vuoden -85 paikkeilla ja kerhon tarpeet täyttävä tila löytyi alkuvuodesta -88 Tampereen eteläpuolelta Hervannan kaupunginosasta, tähän ekaan kerhotalliin mahtui kuusitoista autoa, mutta nykyisiin verrattuna se oli todella ankea paikka, ja vaikea vuokraisäntä, joten vuonna -91 syksyllä siirryttiin nykyisiin tallitiloihin Hepolamminkadulle jossa on tilaa 25:lle ajoneuvolle. Lisäksi tallilta löytyy noin sadan neliön kerhotilat ja syksyllä -93 rakennettiin talkoilla vielä viihtyisä saluuna, ja näin viihtyvyyden kohottamiseksi tehdyt remontit ja parannukset ovat tuoneet odotetun tuloksen, jäsenistö viihtyy tallilla huomattavasti paremmin kuin ennen. Myös kerhon aktiivinen pienoismallijaos kokoontuu tallilla viikoittain.

Kerhon monipuolinen ja aktiivinen toiminta huipentui keväällä -92 tähän asti suurimpaan paukkuun mitä Suomen hot rod-piireissä on koskaan kuultu sillä Hot Rod&Rock Show:ssa vieraili suoraan Amerikasta itse Cadzzilla, tuo Billy ZZ Top Gibbonsin maailmankuulu ajoneuvo. Tästä vetonaulasta ja normaalia aikaisemmasta näyttelyn ajankohdasta johtuen tehtiin uusi yleisöennätys 24.500 näyttelyvierasta!

Keväällä -92 kerho kohautti Suomen hot rod-harrastajia tuomalla Tampereelle sen hetken kuumimman nimen eli Cadzzillan, tuon Billy Gibbonsin omistaman ja Boyd Coddingtonin rakentaman luomuksen. Kerhon johtokunnassa keskusteltiin asiasta täydet viisi minuuttia sen jälkeen kun saatiin tietää että auto olisi saatavissa Suomeen.

Tällä vuosikymmenellä Hot Rod & Rock Show on vahvistanut asemaansa oikeana hot rod-näyttelynä, kerhon johtokunta on pitänyt tiukasti kiinni nimen mukanaan tuomista velvoitteista, ja on pyrkinyt joka vuosi tarjoamaan ainoastaan parasta nähtävää niin alan harrastajille kuin tavalliselle kadunmiehellekin.

Drag Racea Tampereen miehet ovat harrastaneet jo yli 15 vuotta, ja ovat olleet kehityksen kärjessä niin Drag- kuin katuauto puolellakin ja tiesitkö että mm. Suomen ensinmäinen Pro Stock Bike hankittiin juuri Tampereelle. Tänä päivänä kerho on näkyvästi esillä lukuisten huippukuskien muodossa mm. Antti Kivinummi, Jukka Oja, Anita Mäkelä, Arto Höylä, Timo Aartomaa, Mika Mansukoski, Timo Lehtimäki, Keijo Välimäki,Ilari Turkka, Ari Latva-Korte, Teuvo Pönni, Veli Malin, Ilkka Salovaara, Erkki Ryttyläinen, Marko Lindroos ja lukuisat muut. Edellä mainittujen hallussa lukuisia Suomen mestaruuksia ja Euroopan mestaruuksia ja -ennätyksiä.

Kun itse liityin kerhoon elettiin vuoden -85 loppua. En tiennyt kerhon toiminnasta juuri mitään,olihan sitä tullut käytyä jäähallin näyttelyssä alusta asti, mutta kun ostin ekan jenkin päätin hakeutua samanhenkisten porukkaan. Silloin kerhohuone oli Ilmarinkadulla ja siellä tutustuin kerhon hemmoihin, eka johon tutustuin oli Kopran Harri ja hänen kauttaan opin tuntemaan muitakin. Vastaanotto meikäläistä kohtaan oli tosi ystävällinen. Näihin aikoihin kesäisin järjestettiin cruisingeja Paasikiven Kesoililla, jotka olivatkin hyvin suosittuja ja autoja oli paikalla useita kymmeniä. Siihen aikaan kalusto oli melkolailla erilaista: Oli neliovitolppia ja muita karvalakkimalleja mutta niillä ajeltiin ylpeänä kun oli sentään jenkkiauto.

Kahdeksankytluvun lopulla alkanut uustuonti muutti meidänkin kerhon kaluston lähes täysin, tuli avoja ja 2 ovi hardtoppeja sekä muita erikoismalleja. Näinä päivinä menneita muistellessa tuntuu siltä että harrastus on menettänyt jotain tärkeää lähinnä fiilispuolelta, mutta niinhän se on että aika kultaa muistot. Kun autoja oli runsaasti saatavilla, niitä hankkivat sellaiset jotka eivät varsinaisesti olleet harrastajia ja siitä syystä alkoi esiintyä lieveilmiöitä, jotka vaaransivat kaikkien jenkkiautoilijoiden maineen. Näitä häiriköitä on nähty täällä Tampereellakin.

Mutta siihen mihin alussa mainittu Kolmen kopla aikoinaan pyrki ja teki töitä sen eteen, eli pääsystä eroon ns. raggari-maineesta, joka oli ihmisillä vielä 15 vuotta sitten ollaan onnistuttu. Nykyään jenkki- ja muidenkin autojen harrastaminen on yleisesti hyväksytty harrastus. Tosin nyt olisi tärkeää satsata nuoriin harrastajiin esim. panostaa pienoismallikerhoon, että saisimme nuoria roddarinalkuja ohjattua harrastuksen pariin, kun tässä on pakko tunnustaa että itse pikkuhiljaa vanhenee. Toisaalta eihän ajatukset harrastuksen tiimoilta mihinkään muutu vaikka parta harmaantuu. No, nyt tuli hieman poikettua asiasta, joten voisi pikkuhiljaa lopetella tätä juttua, mutta lopuksi täytyy kiittää niitä alan pioneereja jotka tämän kerhon alkuun saattoivat sillä moniin nykyisiin hyviin ystäviini en varmaan koskaan olisi tutustunut ilman kerhoa. Sillä kaveripiiri on aika pitkälle muodostunut harrastusympyröistä ja onhan se selvä että sellaiseen porukkaan sitä hakeutuu missä viihtyy ja tuntee itsensä hyväksytyksi.

Lopuksi vielä sanottakoon että kun näet FHRA Tampereen seutu ry.n sini-violettistä takkia ylpeänä kantavan roddarin, voit aina mennä jutulle, vastaanotto on varmasti ystävällinen ja yhteistyöhaluinen. Lisää tietoa FHRA Tampereen seutu ry.n toiminnasta saa osoitteesta: FHRA Tampereen seutu ry. PL 177 33201 Tampere. Tai puhelimella: 03-2142599